Kiinnostus puupelletin käyttöä kohtaan alkoi ensimmäistä kertaa öljykriisin jälkimainingeissa 1970-luvulla Yhdysvalloissa. Raakaöljyn korkea hinta ja uhka öljylähteiden hupenemisesta lähitulevaisuudessa pakottivat sikäläiset energiayhtiöt ja alan tutkijat etsimään vaihtoehtoja fossiilipolttoaineelle. Uhkaavat ympäristöongelmat olivat myöskin vaikuttavia voimia puupellettitekniikan nousuun. Ruotsissa tuotanto alkoi (Ruotsin valtion tuella) 1980-luvulla. Lämmitysöljyn hinnan romahdus vähensi kuitenkin bioenergian kysyntää siinä määrin, että monet puupellettiyrittäjät ajautuivat konkurssiin.
Uudet ympäristöasetukset sekä raakaöljyn korkea hintataso herättivät taas kiinnostuksen bioenergian käyttöä kohtaan 1990-luvun alussa. Silloin kaksi yritystä valmisti Ruotsissa yhteensä noin 100 000 tonnia puupellettiä vuodessa. 1998 tuotantokapasiteetti oli miljoona tonnia ja tehtaiden määrä oli kasvanut 25:een.
Suomessa kiinnostus puupelletin käyttöä kohtaan on vasta alkuvaiheessa. Pellettituotanto on kasvanut viime vuosien aikana voimakkaasti. Vuonna 1998 pellettien vuosituotanto oli noin 10 000 tonnia. Vuonna 2001 arvion mukaan vuosituotanto oli jo noin 80 000 tonnia. Tuotantokapasiteetti on Suomessa jo yli 150 000 tonnia vuodessa. Vuonna 2003 Suomessa oli yli 15 pellettitehdasta ja vuosituotanto n. 130 000 tonnia.
MITÄ ON PUUPELLETTI?
Puupelletti on "lyhyt sylinterinmuotoinen kappale polttamista varten, puristettu koneellisesti muotoonsa hienojakoisesta puuaineksesta, yleensä ilman sidosaineita". Kappaleen leveys tai halkaisija on pienempi kuin 25 mm. Yleisin koko on 8 – 12 mm. Pinta on tiivis ja kiiltävä ja pituus vaihtelee 5 – 20 mm välillä. Raaka-aineen laatu vaikuttaa kappaleen pituuteen.
Pelletin raaka-aineena voi käyttää mm. haketta, kutterilastua tai puu- ja metsäteollisuudesta saatavaa sahajauhoa. Maatalouden peltojätettä, turvetta sekä paperiteollisuuden sivutuotteitta (ligniini) on myös käytetty pellettien valmistuksessa.
| Tilavuuspaino | 550 – 700 kg / m3 |
| Tehollinen lämpöarvo | 17,0 – 17,9 MJ / kg polttoaine (4,7 – 5,0 MWh / t) |
| Kosteusprosentti | 6 – 10 |
| Tuhkapitoisuus | 0,3 – 0,8 % painosta (Ligniinin käytöstä + 0,1 – 0,2 %) |
| Rikkipitoisuus | 0,01 - 0,02 % kuivapainosta |
| Sisältää typpeä noin | 0,05 % kuivapainosta |
Käsittelyssä syntyy pölyä, joka on lähinnä tuotantolaitoksien ongelma. Poltosta tulee tuhkaa, joka sisältää paljon ravintoaineita mm. fosforia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. Kotipuutarhassa tuhka on erinomainen lannoite- ja kalkkiaines.
VALMISTUSMENETELMÄ TUOTANTOLAITOKSESSA
Pellettitehdas
ostaa raaka-aineensa yleensä muualta. Sahalaitokset, höyläämöt,
puulevyteollisuus ja huonekalutehtaat ovat tyypillisiä ostopaikkoja.
Raaka-aine puhdistetaan hiekasta ja kivistä ja seulotaan. Tämän jälkeen
sitä hajotetaan ja mahdollisesti kuivataan 15 % kosteuspitoisuuteen.
Massa puristetaan matriisissa, jossa raaka-aine saa muotonsa. Matriisi on litteä tai pyöreän muotoinen. Noin kolme tuhatta kilogrammaa tiivistetään matriisin kautta tunnissa. Puuaineksen lämpötila nousee ja puun omat sidosaineet sulaa ja pitää pelletin koossa. kosteusprosentti on tässä vaiheessa laskenut 5 %:iin.
PUUPELLETIN PLUSSAT JA MIINUKSET
Jos öljylämmitys on vertailukohde
Plussat: Kotimainen raaka-aine, vähäiset päästöt, uusiutuva luonnonvara ja edullinen. Miinukset: Vaatii suuremman varastointipaikan ja tiheämmät huoltovälit. Tekniikka on uutta ja vaatii vielä kehitystyötä. Puupelletin polton yhteydessä voi muodostua enemmän päästöjä (aiheuttaja on niissä tapauksissa käyttäjän puutteellinen tieto omistamastaan tekniikasta).
Jos sähkölämmitys on vertailukohde
Plussa: Edullisuus. Miinukset: Vaatii polttoainevaraston ja laitteiston tiheän huoltovälin (esim. säädöt ja tuhkan poisto). Aiheuttaa savukaasupäästöjä lähiympäristössä.
Jos vertailukohde on polttopuu
Edut: Polttoaine toimitetaan käyttövalmiina. Tulipesän täyttö ja polttoaineen sytytys on automatisoitu. Siro laitteisto, joka ei vaadi raskaita muutoksia kiinteistössä. Kuiva rakenne ei homehdu eikä jäädy. Korkea energiasisältö tilavuusyksikköä kohti, mikä pienentää varastotilan tarvetta käyttöpaikalla. Miinukset: Korkeampi hinta.
KULJETUS KÄYTTÄJILLE
Puupellettiä voi kuljettaa pneumaattisella kuorma-autolla (puhallusautolla), jota on käytetty rehutuotannon yhteydessä jo monia vuosia. Pellettivarasto täytetään kuorma-auton tankista letkun välityksellä. Polttoaine puhalletaan varastointipaikkaan. Pöly ei leviä ympäristöön koska systeemi on täysin suljettu. On kuitenkin tärkeää, että kiinteistön täyttöputki on mitoitettu oikein. Puupelletti murskaantuu väärin mitoitetun putken seinämiin.
Avolavakuljetusta käytetään suurkuluttajille. Tällöin kuorma-autoa voi käyttää myöskin muuhun kuljetukseen. Lastaus ja purkutyö tapahtuvat sujuvammin. Kuorma punnitaan tehtaan vaa’alla 20 kg tarkkuudella. Asiakas maksaa kuljetuksen. Kehitteillä on kuljetuskalusto, jossa on sisäänrakennettu vaaitussysteemi. Silloin kun tämä tekniikka on valmis ja saanut tyyppihyväksynnän, puupellettiä on mahdollista tilata samalla tavalla kun lämmitysöljyä; täysi tankki tai tietyn määrän mukaan.
Kuluttaja voi myöskin hakea polttoaineensa tehtaalta itse. Joko irtotavarana peräkärryillä, suursäkeissä tai 20 - 25 kg säkeissä.