Viime aikoina on tullut yhä ilmeisemmäksi, että uusiutumattomilla
energiavaroilla on rajansa. Selvää on sekin, että luonnon tasapainoa
voidaan pahasti järkyttää ihmisen toiminnasta aiheutuvilla päästöillä.
Suurimittaiset toimet ovat välttämättömiä. Kenenkään yksityisen
kansalaisen ei ole syytä ajatella: "Minä voin tuskin tehdä mitään asian
hyväksi, joten parasta unohtaa koko asia ja elää kuten ennenkin."
Jokainen yksilö ja perhe voi vaikuttaa omilla ratkaisuillaan puhtaamman
ympäristön hyväksi.
Työni tarkoitus on edistää rakennusalan luonnonmukaisten tekniikoiden ja materiaalien sekä ympäristöystävällisten energiatuotantomenetelmien puolueetonta tutkimus- ja kehitystyötä. Yhteistyössä voi yksityinen henkilö tai yhtiö hyötyä soveltaessaan omassa toiminnassaan saavutettuja tuloksia.
Tämän hetkinen tutkimus keskittyy pientulisijojen päästöjen vähentämiseen ja puuaineksesta saatavan energian mahdollisimman tarkkaan talteenottoon. Kun puolta pienempi puumäärä palaa yhtä tehokkaasti kuin ennen, syntyy puolet vähemmän saasteita. Jos polttoa vielä tehostetaan, palokaasut ovat enemmän kuin kaksi kertaa puhtaampia. Tulokset ovat hyvin lupaavia!
Voimme hyvin kuvitella pienen, vauraan ja tiiviisti rakennetun kaupungin kylmänä talvi-iltana: jokaisessa kodissa on keskuslämmityksen lisäksi useita tulisijoja luomassa lämpöä ja tunnelmaa talviyöhön. Kun tähän lisätään mahdolliset vapaa-ajan asunnot aivan kaupungin lähituntumassa voidaan hyvin kuvitella, millaisen päästöpatsaan tämä yhdyskunta tuottaa. Jos energian talteenottoa voidaan lisätä ja mm. hiilidioksidi-, hiilimonoksidi- ja PAH -päästöjä vähentää, asumalähiöiden ilmanlaatu paranee vaikka muualta ajautuvat päästöt eivät olisikaan hallinnassa. Tämäntapaiset visiot tekevät kehittelytyöstä hyödyllistä ja siksi mielekästä.
Eräiden
lähteiden mukaan Suomessa on yli kaksi miljoonaa saunaa. Minulle
tarjottiin mahdollisuus olla mukana projektissa kehittämässä uutta
puulämmitteistä kiuasmallia. Kiukaan keksijä on Reijo
Vierimaa Lahdesta. Projektin vetäjä on tammisaarelainen metallialalla
toimiva yritys nimeltään Hägert & Fältmarsch Oy Ab. Toimitusjohtaja Dag
Söderlund ja projektin koordinaattori Christian Aspegrén valitsivat
minut yhteistyökumppaniksi kehittämään ratkaisua saada
paloprosessi kiukaan sisällä hallintaan sekä keksiä keinoja alentaa
savukaasujen lämpötilaa hormiliitoksen kohdalla. (Kuvassa David-kiuas.
Ongelmallinen lämpötila hormiliitoksen kohdalla, yli 600 astetta.)
Muita kiuasvalmisteita hankittiin rautakaupoista vertailevan mittausdatan saamiseksi. Polttokokeissa käytettiin Ekoteek-yhdistyksen lämpötilamittausjärjestelmää ja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun Energiaosaston savukaasuanalysaattoreita. Tornado-prototyyppejä testattiin kaiken kaikkiaan viisi tuotteen kehitysvaiheessa. Lehdistötilaisuudessa Kotkassa 20. marraskuuta 2002 lämpötila hormiliitoksen kohdalla nousi kahden tunnin mittauksen aikana korkeimmillaan 296 Celsius-asteeseen (koskee Tornado-kiukaan muurattua versiota) kun vastaavasti lämpötila vertailutuotteissa on ollut vuoden kestäneen testirupeaman aikana 600 - 850 asteen välillä. Käytetyn polttopuun määrään pystyttiin vaikuttamaan testien aikana myös kiuaskivien valinnalla. Parhaiksi kiuaskiviksi nousi Kerkes Oy:n keraaminen kiuaskivi, joka varastoi hyvin lämpöä eikä murene.
Kiukaan toimivuuteen vaikuttavat ratkaisuni:
Edellisestä johtuen ei Tornado-kiukaaseen tarvitse lisätä suurta määrää puita, ainoastaan sen verran, että tuli palaa pesässä. Puuta kuluu näin ollen huomattavasti vähemmän. Hyvän muotoilun ansiosta ilma kiertää tehokkaasti saunassa ja jäähdyttää kiukaan pinnat. Peltikuorisen mallin pintalämpötila oli laboratoriossa 60 astetta Celsiusta. Kiukaan lasiluukun ja tuhka-astian kahvat säilyivät huoneilman lämpötilassa. Koehenkilöt, jotka ovat testanneet uutta kiuasta kiittävät juuri tätä ominaisuutta. "Nyt minun ei tarvitse enää kärsiä kirvelevistä palovammoista", kiittää uuden Tornado-kiukaan omistaja Kapu Tieaho Kotkan Tiutisesta.
Sekä rikkaissa maissa että kehitysmaissa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on asia, jonka unohtaminen ennakoi katastrofia. Kehitysmaissa hiilidioksidipäästöjen määrän odotetaan kasvavan huomattavan nopeasti lähitulevaisuudessa. Siksi pientulisijojen kehittäminen on suunnaton haaste. Jos kehitysmaissa voidaan päästä suoraan hyödyntämään kehittyneiden maiden innovaatioita ja tuotekehittelyn aikaansaannoksia, monilla alueilla voidaan siirtyä suoraan avotulilta nykyaikaiseen tulisijaan. Uusille yrittäjille avautuu mahdollisuuksia viedä tieto-taitoa, konsultointia ja mahdollisesti valmiita tuotteita, kun asian merkitys oivalletaan paikallisesti.
Uusia innovatiivisia ratkaisuja on tulossa ja tämän päivän tutkimustuloksista tulen tiedottamaan aikanaan. Tulisijojen energiatehokkuuden tutkimiseen ja päästöjen vähentämiseksi tehtävän työn tultua päätökseen kohdistan toimintani muihin ekologisesti tarpeellisiin kohteisiin.
Carl Irjala
